Lapset kehittyvät eri tahtiin

Yli-innokkaat vanhemmat ja valmentajat vetävät helposti turhan nopeita johtopäätöksiä taitavan pikkukoululaisen tulevaisuuden uramahdollisuuksista. Pahimmassa tapauksessa oletus johtaa hitaammin kehittyvän syrjäyttämiseen joukkueesta.

"On hyvin rohkeata, jos joku vetää johtopäätöksen 7-vuotiaan lapsen taidoista ja ennustaa hänelle huippu-urheilijan uraa", sanoo Nuoren Suomen kehitysjohtaja Teemu Japisson.

Lapsuudesta ei voi vetää mutkatonta viivaa menestyksekkääseen aikuisuuteen. Matkaa sävyttävät kehityspyrähdykset sekä harjoittelutavan ja ympäristön vaikutukset.

Liikuntatieteiden lisensiaatti, Veikko ElorantaJyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan liikuntakasvatuksen laitokselta sanoo, että lasten normaalin kehityksen puitteissa on nähtävissä suuriakin eroja.

"Samanikäiseen joukkoon mahtuu hyvin eri tasoisia lapsia monitaitureista kömpelömpiin yksilöihin. Selvimmin erot tulevat näkyviin motoriikassa ja siinä, kuinka hyvin lapsi pystyy koordinoimaan kehoaan. Erot motorisessa kehityksessä puolestaan heijastuvat muuhunkin: jos motoriikka on kehittynyt hitaammin, nopeus ja voimakaan eivät pääse näkyviin", Eloranta kertoo.

Onnistumisen elämyksiä

"Nuoren Suomen lähtökohta on, että jokainen kokisi onnistumisen elämyksiä seuratoiminnassa mukana ollessaan. Jokaisen pitäisi päästä tekemään sellaista, mistä saa tyydytystä," Teemu Japisson sanoo.

"Urheiluseurojen toiminnan luonteeseen kuuluu, että ollaan ryhminä, ja niissä on aina lapsia erilaisilla osaamisen tasoilla. Kilpailun ylikorostuminen johtaa yleensä heikkojen tipahtamiseen. Liian tasapäistävä, lasten yksilöllisyyttä huomioon ottamaton harjoittelu voi johtaa sekä ”hyvien” että ”huonojen” tipahtamiseen", Japisson toteaa.

Kilpailullisuutta ja lasten välistä vertailua karsitaan toiminnan kehittämisellä. Jääkiekon esimerkki on kilpailutoiminnan kehittämistä niin, että mahdollisimman monet saavat siinä onnistumisen elämyksiä.

"Esimerkiksi jääkiekossa on keksitty, että pelataan puolella kentällä. Ennen isolla kentällä pelattaessa loistamaan pääsivät vain hyvät luistelijat. Pienessä tilassa korostuvat myös muut peliin liittyvät taidot",Teemu Japisson sanoo.

Eri tahdissa kehittyville lapsille olisi tarjottava yksilöllistä, kunkin omaan fyysiseen ja psyykkiseen kehitystahtiin sopivaa harjoittelua sekä runsaasti toistoja.

"Pienpelit ja muut yksilöllisemmät harjoitukset antavat tilaa kunkin lapsen omille taipumuksille ja harjoittavat vaikeaa kohtaa yksilöllisesti", Japisson suosittelee.

Kilpailutavoitteet nuoresta itsestään

Seuratoiminnalla voi olla yhtäaikaisesti lasten hyvinvoinnin ja huippu-urheilun edistämisen tehtävät. Nämä eivät ole tosiaan poissulkevia asioita. 7-8-vuotiaat lapset tarvitsevat joka tapauksessa tunnin päivässä liikuntaa ja urheiluharrastushan antaa perusliikuntaan lisäsävyä helpolla ja hauskalla tavalla.

"Tässä vaiheessa harjoitteiden tuleekin olla monipuolisia, liikunnan perustaitoja, jotka antavat pohjaa hyvin monille eri liikuntalajeille", Teemu Japisson sanoo.

Mikäli kilpaurheilu kiinnostaa lasta itseään, sille tielle voi lähteä 10-12-vuotiaana.

"Vaikkapa viidet harjoitukset viikossa tarkoittaa sitä, että aikaa menee perheeltä ja muusta vapaa-ajasta. Tähän täytyy olla vahva motivaatio nuorelta itseltään, eikä se saa olla vanhempien tai valmentajan ajatuksesta lähtevä asia", Teemu Japisson sanoo.

Itse kilpaileminen ei ole pahasta, mutta siihen suhtautumisen vakavuus tulisi myöskin olla suhteessa lapsen kehitystasoon. Parhaimmillaan kilpaileminen tarjoaa lapselle hyvän paikan oppia voittamaan ja häviämään.

Vilttiketjuista on luovuttu

Teemu Japisson näkee nuorisotoiminnassa paljon merkkejä suotuisasta kehityksestä. Esimerkiksi jääkiekossa, jalkapallossa ja lentopallossa lasten tasa-arvoiseen osallistumiseen on kiinnitetty jo pitkään huomiota.

"Jalkapallossa on puolen pelin takuu yli 10-vuotiaille, lentopallossa ja jääkiekossa kaikki pelaavat. 9-vuotiailta ja sitä nuoremmilta poistettiin jalkapallossa sarjataulukot. Sääntöjen avulla vähennetään kilpailun ylikorostunutta roolia, mutta jalkapallossa voidaan silti pelata edelleen voitosta. Se on kuitenkin yksi lapsiakin motivoiva tekijä", Japisson sanoo.

Nuoren Suomen hanke Operaatio Pelisäännöt sekä Sinettiseura-järjestelmät purkavat auki ryhmien arvoja ja asenteita. Pelisäännöt tarjoaa ilmaista tukimateriaalia 5000 yksittäiselle ryhmälleen, jotka järjestävät hankkeen nimissä keskustelutilaisuudet lasten vanhemmille.

Sinettiseura-laadunvalvontajärjestelmä takaa tietyn laadun seuralle, joka voi käyttää tätä esimerkiksi markkinoinnissaan. Sinettiseurajärjestelmän tarkoitus on innostaa seuroja kehittämään toimintaansa entistä lapsikeskeisemmäksi. Kyseessä on laatujärjestelmä, mutta ei niinkään laadunvalvontajärjestelmä.

Teksti: Arja Liinamaa

SLU:n jäsenjärjestöt saavat käyttää tekstiä lähteen mainiten: SLU, Liikunnan ja Urheilun Maailma 2/04, Arja Liinamaa, http://www.slu.fi/