Ohjeet ja vinkit seuratukihakemukseen

SEURATUKI 2013
www.seuratuki.fi

OHJEET JA VINKIT JALKAPALLOSEUROILLE

Tämän vuoden seuratuessa korostuu seuran perustoiminnan kehittäminen ja liikunnan harrastamisen kustannustason nousun hillitseminen. Taloudellisesti matalan kynnyksen seuratoiminnan kehittäminen on yksi päätavoite. Selvitysten mukaan Suomessa on noin 200 000 lasta ja nuorta, jotka eivät taloudellisista tai muista syistä voi harrastaa ohjatun seuratoiminnan parissa.

Laadukasta toimintaa mahdollisimman monelle kohtuukustannuksin.

Seuratuki kohdistuu lasten ja nuorten urheilu-ja liikuntatoimintaan ja sillä halutaan edistää lasten ja nuorten kasvua ja kehitystä. Lisää liikettä ja fyysistä aktiivisuutta on suuri kansallinen tavoite.

Seuratuen piirissä olevassa toiminnassa harrastuksen perustoiminnan hinta lapselle ja nuorelle on riittävän edullinen, eikä ylitä 50 euroa kuukaudessa. Perustoimintaa on viikoittainen harrastaminen; kilpailuja, kilpailumatkoja ja leirejä ei katsota perustoiminnan hintaan kuuluvaksi.

• Seuratukea voi saada 2500€ - 30 000€.

Se tarkoittaa sitä, että tukea voi saada hyvin suunniteluille kehittämishankkeille ja / tai seuran pää- ja osapäivätoimisen henkilön palkkaukseen.

Hakuaikaa on 15.3. saakka. Neuvoja ja tukea Palloliiton piireistä ja Palloliitosta.

OSA-ALUEET JOIHIN KEHITTÄMISHANKKEET TAI OSA- KOKOPÄIVÄTOIMISEN TYÖNTEKIJÄN PALKKATUELLA ON SUOSITELTAVAA VAIKUTTAA

 1. Uudet toimintaryhmät ja harrastetoiminta (drop outin ehkäisy)

• Taloudellisesti matalan kynnyksen seuratoiminta ja liikuntamahdollisuuksien lisääminen. Uusia toimintaryhmiä seuralle, tytöt vahvemmin mukaan toimintaan, harrastetason toiminnan laadun kehittäminen ja uusien ryhmien perustaminen. Palloliiton Osoitteena futis – hankkeet ovat hyviä esimerkkejä suunnitelmallisista lasten jalkapallon kehittämishankkeista, joissa toteutuu myös lähiliikunta-ajatus.
• Perheliikunta ja perheiden huomioiminen ovat yksi hankkeessa tuettavista osa-alueista. Palloliiton seurojen toiminnassa perheet otetaan todella vahvasti mukaan pienten lasten jalkapalloleikkikouluissa ja seurojen kortteli- ja nappulaliigatoiminnassa. Vanhempien aktivointi edelleen, voi olla osa tätä hankealuetta. 

2. Kunta ja kouluyhteistyö liikunta- ja futiskerhojen avulla

• Kuntien ja koulujen kanssa yhteistyössä toteutettava liikunta- ja futiskerhotoiminta on esimerkki matalan kynnyksen toiminnasta, joka tavoittaa paljon sellaisia lapsia, jotka eivät liiku terveyden kannalta riittävästi eivätkä vielä osallistu seuratoimintaan. Kunnan ja koulun kanssa tehtävässä yhteistyössä voidaan myös kohdentaa toimintaa alueille, joissa on sosioekonomisia haasteita, eri kulttuuritaustaisia liikkujia ja voidaan aktivoida seuratoiminnan ulkopuolella olevia lapsia ja yläkoulunuoria mukaan hyvään harrastukseen. Tässä mallissa myös hankkeen omavastuuosuus on mahdollista saada kunnan ja koulun kerhorahasta ja tilat maksutta koululta. Jos seura käyttää omia tiloja, ovat niiden kustannukset selkeä osa hankkeen omavastuuta.

3. Vapaaehtoistyöntekijöiden työ tukeminen, osaamisen lisääminen ja seurahenki (yhteisölisyys). 

• Seuratuen tavoitteena on lisätä liikunnan kansalaistoiminnan laatua sekä kansalaistoimintaan osallistumista etenkin sellaisilla väestöryhmillä, joiden osallistumisen esteenä ovat sosiaaliset, taloudelliset tai kulttuuriset tekijät. 

Vapaaehtoisten rekrytointi, heidän johtaminen ja osaamisen tukeminen seuran päätoimisten ja osapäivätoimisten kautta ovat tässä teemassa tehokkaita keinoja. Tärkeä tavoite on pitää huolta vapaaehtoisista, jotka mahdollistavat edullisen seuratoiminnan. Hankkeeseen on suositeltavaa liittää myös kaikki seuratoimijoiden koulutukset (valmentajat, joukkueenjohtajat, rahastonhoitajat, huoltajat, vanhemmat), joita laatua kehittävä seura tekee suunnitelmallisesti. 

Palkkaamalla seuraan toiminnanjohtajan, on seuran mahdollista kehittää talouttaan ja toimintaa siten, että peruskustannustaso ei perheiden kannalta nouse ja toiminta kehittyy. Toiminnanjohtaja voi tukea seuran vapaaehtoistoimijoita ja rekrytoida uusia.  Pienien seurojen kannattaa pohtia yhteistyötä ison seuran kanssa tai selvittää osapäivätoimisen työntekijän mahdollisuutta. 

Palkkaamalla nuorisopäällikön, on seuran mahdollista kehittää uutta monipuolista toimintaa ja tukea seuran vapaaehtoistoimijoita. 

Osa tai kokopäiväisen lasten ja nuorten valmennuksen erityisosaajan palkkaukseen on mahdollista saada tukea. Lasten ja nuorten ”taitovalmentaja” on yksi esimerkki. Henkilön työnkuvaan on hyvä liittää esimerkiksi liikuntakerhojen ohjaus kouluympäristössä ja näin varmistaa työntekijälle töitä päiväsaikaan. Taloudellisesti osa työntekijän palkasta on mahdollisuus saada koulun liikuntakerhotoiminnasta ja urheilijoiden aamuharjoittelusta.   Toimiva esimerkki on myös osapäiväinen Tutor –henkilö. Tutor voi toimia esimerkiksi lasten ja nuorten valmentajien tukihenkilönä ja eri joukkueiden valmennuksen kehittäjänä. Näin seuratoiminnan perustana oleva vapaaehtoistoimijoiden joukko saa tukea vaativaan tehtäväänsä.

• Kokopäivätoimisen palkkaustuen osalta on tärkeää tuoda esille miten palkkaus voidaan tehdä pysyväksi kolmen vuoden asteittain vähenevän tuen jälkeen (ilman, että toiminta nostaa merkittävästi perheiden kustannuksia). 
• Palkattu henkilö voi tehdä muitakin töitä, kuin lasten ja nuorten liikuntaa liittyviä töitä.  

Tuen avulla voidaan myös ehkäistä drop out-ilmiön kehittymistä pitämällä nuoret mukana toiminnassa urheilijoina, liikkujina ja seuratoimijoina. Nuorten Pelinohjaaja ja ohjaajakoulutukset sekä kesätyöllistäminen tai jopa oppisopimuskoulutuksen mahdollistaminen nuorelle, ovat hyviä esimerkkejä nuorten pitämisestä mukana seuratoiminnassa.

MUISTILISTA HANKKEEN TEKIJÄLLE

• seuran johto on sitoutunut hankkeeseen (hallituksen kokouksen päätös hankkeesta)
• seuran yhdistysrekisteritiedot ovat ajan tasalla – ohjeet www.seuratuki.fi
• hankkeella on nimetty vastuuhenkilö, selkeä toimintasuunnitelma sekä mitattavat, selkeät ja realistiset tavoitteet
• hankkeella on merkittävää omarahoitusta (vähintään neljäsosa hankkeesta)
• harrastuksen kohtuukustannukset on huomioitu liikkujalle
• avustettavana olevan toiminnan tulee alkaa vuoden 2013 aikana

Eduksi hakemukselle on, jos siinä on huomioitu myös jotain seuraavista asioista:

• yhteistyöverkostojen ja erilaisten kumppanuuksien luominen
• laadukasta, ohjattua toimintaa tarjotaan kohderyhmälle 2-3 kertaa viikossa
• harrastajaryhmien perustaminen / lisääminen
• harjoitusvuorojen sijoittaminen lapsille sopivaan vuorokauden aikaan ja lähelle asuinympäristöä ja muuta elinpiiriä (lähiliikunta-ajatus)
• maahanmuuttajien mukanaolo toiminnassa
• vapaaehtoistoiminnan kehittäminen ja yhteisöllisyyden tukeminen
• seuran hallinnon kehittäminen
• hankkeen innovatiivisuus: mitä uutta hanke tuottaa
• aiemmissa vastaavissa hankkeissa hyväksi havaittujen käytäntöjen ja suosituksien käyttö
• Arviointiperusteena huomioidaan myös se, miten hakemuksessa suunnitellaan toimintojen vakiinnuttaminen osaksi normaalia toimintaa, jolloin voidaan tulevaisuudessakin taata lasten ja nuorten liikunnan harrastamisen kustannusten pysyvän kurissa.
   

Hankkeiden kesto, ehdot ja rajoitukset

• Hankkeiden kesto voi olla yhdestä kolmeen vuoteen. Tuen avulla seura kehittää erilaisia tapoja ja keinoja päätavoitteen saavuttamiseksi. Tukea voidaan myöntää kampanjoihin, tapahtumiin ja tilaisuuksiin, osaamisen lisäämiseen (esim. koulutukset), paikalliseen yhteistyöhön, hyvien mallien käyttöön ottoon ja uusiin innovaatioihin, joita voidaan kerätä ja mallintaa seurojen käyttöön.
• Tukea on mahdollista hakea päätoimisen tai osa-aikaisen työntekijän palkkaukseen seuraan vuosiksi 2013 - 2015. Tukea voidaan hakea seuran toiminnanjohtajan, seura- tai järjestösihteerin, nuorisopäällikön, nuorisovalmennuspäällikön, lasten ja nuorten valmennuksen erityisosaajan, myös aikuisten liikunnan kehittäjän palkkaukseen tai muun vastaavalla toimenkuvalla toimivan henkilön palkkaukseen. Lisäksi on mahdollista esittää palkkausta muilla erityisillä syillä, kuten innovatiiviset työnkuvat, yhdistelmätoimet tai koko elämänkaaren liikuntaharrastusta edistävät toimet. Palkkatukea voi hakea myös osa-aikaisen työntekijän palkkaukseen esimerkiksi kesäajaksi tai kausiajaksi nuorten työllistämiseksi. Päätoimisen tai osa-aikaisen työntekijän palkkaaminen ei saa korottaa seuran jäseniltä ja osallistujilta keräämiä harrastusmaksuja.
• Seuratukea voi hakea kohdennetusti seuran toimintaan esimerkiksi tietylle lajijaostolle. Hakijana voi olla yksi seura tai useampi seura yhdessä. Usean seuran yhteishakemuksessa yksi seura nimetään kuitenkin päävastuulliseksi ja hakemus toimitetaan sen seuran nimissä. Haettavissa oleva tukisumma on 2 500 - 30 000 euroa vuodessa. Palkkatuessa tukisumma on kolmivuotiskauden viimeiselle vuodelle aleneva. Seuralle myönnettävä tukisumma määräytyy hankkeen koon mukaan. Kehittämishanke edellyttää aina myös merkittävää seuran omarahoitusta.
• Valtionavustusten keskeinen periaate on, ettei samaa toimintaa tueta usean eri avustusjärjestelmän kautta. Muista mahdollisista hankkeeseen kohdentuvista tai haetuista julkisista tai yksityisistä avustuksista tai tuista hakija on velvollinen ilmoittamaan hakemuksessa. Tukea palkkaukseen ei myönnetä, jos seura on samaan työtehtävään aiemmin saanut muuta palkkaustukea. Päättynyt työllistymistuki ei ole seuratuen este.
• Seuran johdon sitoutuminen hankkeeseen tulee osoittaa hankehakemuksessa. Valtionavustuksen saamisen edellytyksenä on hankkeen osallistuminen toiminnan seurantaan ja arviointiin valtionapuviranomaisen niin pyytäessä.
• Hakemukselle hyväksyttäviä menoja ovat toiminnasta aiheutuneet suoranaiset kulut, kuten esimerkiksi päätoimisen palkkaus, osa-aikaisen työntekijän palkkaus, ohjaaja- ja valmentajapalkkiot, ohjaaja- ja valmentajakoulutus, tuomarikoulutus, seurakoulutus ja muut koulutuksesta aiheutuneet kulut (kuten kouluttajalle menevät korvaukset ja materiaalit), tapahtumista, tilaisuuksista tai kampanjoista aiheutuneet kulut (osana muuta toimintaa), tiedotuskulut, matkakustannukset sekä kohtuulliset välinekustannukset osana hanketta.
• Seuratukea ei voi käyttää esimerkiksi seuraaviin kustannuksiin: liikuntapaikkarakentaminen, perusparannuskustannukset, jäsenmaksut, lisenssit, vakuutukset, tuomaripalkkiot, kilpailu- ja sarjamaksut.
• Tukea haetaan aina vuodeksi kerrallaan. Jos tukea haetaan useampivuotisesti, on tässä ensimmäisessä haussa esitettävä alustava koko hankkeen kustannusarvio kirjallisessa tekstiosuudessa. Ministeriö tekee myöntöpäätökset veikkausvoittovaroista tuettavista hankkeista vuosittain sillä edellytyksellä, että eduskunta valtion talousarviota päättäessään osoittaa määrärahoja kyseiseen tarkoitukseen. Valtionapuviranomainen voi halutessaan tarkentaa ja/tai rajata avustusmäärärahan käyttöä valtionapupäätöksessä. Avustuksen osuus hankkeen kokonaiskustannuksista on harkinnanvarainen.
   
• Hakemusten arviointi
• Harkitessaan seuratuen kohdentumista, ministeriö kiinnittää huomiota edellä mainittuihin edellytyksiin ja ottaa huomioon myös, miten hakemuksessa on otettu esille eduksi hakemukselle olevia kriteereitä.
• Harkitessaan avustuksen myöntämistä ja määrää, ministeriö pyytää lausunnon seuran hakemuksessa ilmoittamalta lajiliitolta tai muulta liikuntajärjestöltä. Lausunnon voi antaa myös ministeriön kokoama erillinen asiantuntijaryhmä, jos seura ei ole lajiliiton tai muun liikuntajärjestön jäsen.
   
• Hakuasiakirjat 
• Hakemuslomake, OKM:n lomake nro 1
• Hakemuslomake, liitelomake
• Selvitys nimenkirjoitusoikeudesta (esim. yhdistysrekisteriote)
• Seuratukea haettaessa käytetään vain näitä mainittuja hakuasiakirjoja. Lomakkeiden (kohdat 1 ja 2) avoimeen tilaan laaditussa hankesuunnitelmassa tulee ilmetä selkeästi avustuksen käyttötarkoitus, tavoitteet ja hankkeen sisältö ja toimenpiteet.