Suomen Palloliitto on merkittävä tapahtumajärjestäjä. Helmareiden karsintaotteluita pelataan tuhansien katsojien edessä ja Huuhkajat houkuttelee Olympiastadionille jopa kymmeniätuhansia katsojia. Tapahtumia riittää ympäri vuoden myös maaotteluiden ulkopuolella.
Palloliiton tapahtumapäällikkö Ville Nylund vastaa ensisijaisesti naisten A-maajoukkueen kotiotteluista. Lisäksi hänen työnkuvaansa kuuluu eri turnausten, yksittäisten otteluiden ja muiden tilaisuuksien järjestelyitä. Miesten A-maaotteluissa hänellä on useampia rooleja.
- Tämä on ympärivuotista työtä. Jalkapallomaaotteluiden ja -turnausten lisäksi futsal tuo oman lisänsä. Lisäksi otteluiden ulkopuolella on erilaisia tapahtumia, kuten lehdistö- tai palkitsemistilaisuuksia, gaaloja tai arvontatilaisuuksia. Jokainen tilaisuus vaatii omat varauksensa, valmistelunsa, tavaransa ja somistuksena. Vipinää siis riittää, Nylund sanoo.
Palloliiton tapahtumatiimi on kasvanut viime vuosina. Kalle Marttisen vetämään tiimiin kuuluu tällä hetkellä neljä tapahtumapäällikköä. Nylundin lisäksi tapahtumapäälliköinä toimivat Antti Vanhala, Omu Sey ja Ulla Ruuskanen. Tapahtumien lipunmyyntijärjestelyistä vastaa Jukka Salasuo. Tapahtumatiimiin kuuluu myös Palloliiton turvallisuusasiantuntija Jaana Honkanen.
Lisäksi Palloliiton tapahtumatoiminnon tärkeä palanen on varastosta huolehtiva henkilökunta, jossa työskentelee kaksi kokoaikaista sekä kolme osa-aikaista henkilöä. He vastaavat koko Palloliiton, sen alueiden ja kaikkien maajoukkueiden tavaraliikenteestä sekä varusteiden huoltamisesta.
Huuhkajat liitää uudistuneella Olympiastadionilla
Palloliiton vuosittaisista tapahtumista suurimpia ovat miesten A-maajoukkueen karsintaottelut Olympiastadionilla. Ne työllistävät aina suurta ihmisjoukkoa.
- Koko tapahtumatoiminto työskentelee miesten A-maaotteluissa ja lisäksi moni Palloliiton työntekijä on jollain tavalla mukana Huuhkajien kotipeleissä. Lisäksi ostamme myös ulkopuolisia palveluita ja tapahtumissa on paikalla myös Olympiastadionin omaa henkilökuntaa. Karkean arvion mukaan stadionilla on ottelun aikana töissä noin 700 henkilöä, Nylund kertoo.
Apujoukkoja tarvitaan etenkin pelipäivien ympärillä. Nylundin mukaan esimerkiksi asunnottomien maajoukkueen pelaajat ovat usein auttaneet Palloliittoa tapahtumavalmisteluissa stadionilla.
- Stadion varataan usein jopa kaksi vuotta etukäteen, kun tiedämme mahdolliset maaotteluajankohdat. Lisäksi meidän pitää varata myös muita alueita, kuten parkkitiloja ja lähialueen ravintoloita yhteistyökumppaneiden tarpeisiin. Myös cateringia ja muita palveluita valmistellaan jo kuukausia etukäteen. Lisäksi Olympiastadionin väki valmistautuu tapahtumiin omalta osaltaan.
Syyskuusta 2020 lähtien Huuhkajien kotiottelut on pelattu uudistetulla Helsingin Olympiastadionilla. Suuren kotiyleisön eteen joukkue on kuitenkin päässyt vasta tänä syksynä yleisötapahtumarajoitusten hellitettyä. Tiistaina 16.11. Huuhkajat isännöi hallitsevaa maailmanmestaria Ranskaa todennäköisesti loppuunmyydyssä kotipesässään.
- Olympiastadionin uudistukset ovat helpottaneet tapahtumajärjestelyitä. Esimerkiksi monitoimitilat, joukkueiden tilat ja yleisön palvelualueet ovat kasvaneet ja maan alla olevat tv-tuotantoalueet ovat parantuneet, Nylund sanoo.
Uuden Olympiastadionin virallinen kapasiteetti on 36 200 paikkaa, mutta Nylundin mukaan esimerkiksi Ranska-otteluun voidaan ottaa stadionin rakenteiden ja järjestelyiden vuoksi noin 32 000 katsojaa.
- Suurten maaottelutapahtumien järjestämisessä kiinnitetään paljon huomiota yleisön saapumiseen ja sen liikkumiseen tapahtuman aikana. Olympiastadion ja Palloliitto ovat yhteistyössä tehneet useita toimenpiteitä yleisön viihtyvyyden parantamiseksi, Nylund kertoo.
Näin kehitämme tapahtumajärjestelyjä Huuhkajien Ranska-otteluun | Suomen Palloliitto
Maaotteluita eri puolilla Suomea
Maaotteluiden osalta tapahtumajärjestelyt alkavat siitä, että otteluille pitää löytää sopiva pelipaikka. Stadionien tasoluokituksia koskevien kriteerien lisäksi UEFAlla on erilaisia vaatimuksia sen suhteen, missä virallisia karsintaotteluita voidaan pelata. Esimerkiksi Helmareiden tai U21-maajoukkueen pelipaikkoja valitessa pitää huomioida muun muassa lentokenttiä koskevat vaatimukset.
UEFA:n sääntöjen mukaan virallisia otteluita saa pelata enintään kahden tunnin bussimatkan päässä kansainväliseltä lentokentältä. Aikaisemmin esimerkiksi Tampereen ja Oulun lentokentät ovat täyttäneet vaatimukset, mutta nyt kriteerejä on kiristetty.
- Tällä hetkellä vain Helsinki-Vantaa täyttää UEFAn kansainvälisen lentokentän kriteerit. Sieltä pitää olla tietty määrä lentoja tietyille isoille kentille Eurooppaan. Toivottavasti koronan taittuessa Tampere ja Oulu luettaisiin jälleen kansainväliseksi kentäksi.
Lentokenttävaatimukset rajaavat aikuisten ja U21-maajoukkueen pelipaikat tällä hetkellä käytännössä Helsinkiin, Turkuun, Tampereeseen ja Kotkaan. Kauempana kansainvälisestä lentokentästä voidaan pelata vain vierasjoukkueen suostumuksella. Esimerkiksi syyskuussa Oulussa pelattu U21-karsintaottelu vaati myös vierasjoukkue Kroatian hyväksynnän.
Syynä tiukentuneille kriteereille on muun muassa erotuomarien ja otteludelegaattien matkustaminen, mutta erityisesti UEFAn halu suojella pelaajia. Ottelukalenterit ovat tiiviitä, joten pelaajien ylimääräistä matkustamista halutaan välttää.
UEFAn säännöistä löytyy saaria koskettava kriteeri. Suomen naisten A-maajoukkueen historian ensimmäinen maaottelu pelattiin aikanaan Maarianhaminassa, mutta nykyisillä säännöillä se onnistuisi vain vastustajan suostumuksella.
Helmareiden karsintaotteluita on nähty viime vuosina muun muassa Vaasassa ja Valkeakoskella. U21-maajoukkueen pelejä on viety Ouluun, Tampereelle ja Kotkaan.
- Huuhkajat on pelannut Helsingissä, Turussa ja Tampereella, joten muita maaotteluita on pyritty viemään eri puolilla Suomea. Tietysti myös valmentajilla on iso sananvalta siihen, missä otteluita pelataan.
Palloliiton tahtotilana on pelata maaotteluita vaihtelevasti eri kaupungeissa, mutta kaikki suomalaisstadionit eivät täytä UEFAn vaatimuksia. Yksittäistapauksissa stadioneille voidaan myöntää myös poikkeuslupia.
- Nämä kriteerit koskevat lähinnä karsintapelejä. Yksittäisiä harjoitusmaaotteluita voidaan pelata vapaammin eri paikkakunnilla, kunhan se sopii molemmille joukkueille, Nylund muistuttaa.
Super Cup Helsingissä 2022
Myös tuleva vuosi 2022 on Palloliitolle jälleen tapahtumientäyteinen. Suomen miesten futsalmaajoukkue pelaa tammikuussa EM-lopputurnauksessa Hollannissa ja Helmarit heinäkuussa Englannissa. Loppukesästä tapahtumaryhmää työllistää elokuussa Helsingissä pelattava UEFAn Super Cup –ottelu, jossa kohtaavat perinteisesti edellisen kevään Mestarien liigan ja Eurooppa-liigan voittajat.
UEFA toimii tapahtuman järjestäjänä ja tuo Suomeen sitä varten oman tapahtumakoneistonsa, mutta paikallinen Palloliitto tukee vahvasti järjestelyjä Helsingissä. Kahden eurooppalaisen huippujoukkueen kohtaaminen pelataan alustavasti keskiviikkona 10. elokuuta 2022.
- Se tulee olemaan mielenkiintoinen ja yksityiskohtineen hyvin työläs prosessi, sillä Super Cupissa tehdään asioita A-maajoukkueiden MM-karsintaotteluitakin yksityiskohtaisemmin. Erityisesti kansainvälistä mediaa tulee olemaan selvästi enemmän kuin Huuhkajien peleissä ja esimerkiksi tv-tuotanto tulee olemaan valtava, Nylund kertoo.
Yksi merkittävä ero Huuhkajien otteluihin nähden liittyy kutsuvieraiden palveluihin. Palloliitto järjestää usein kumppanitilaisuuksia lähialueiden ravintoloissa, mutta Super Cupissa UEFA haluaa järjestää kaikki VIP-palvelut Olympiastadionilla.
- Lisäksi kaksi maailmanluokan joukkuetta tuo mukanaan supertähdet ja jopa 10 000 kannattajaa. Siinäkin on paljon tekemistä muun muassa fanialueiden kanssa.
Artikkeli on osa juttusarjaa, jossa maajoukkueiden valmentajat sekä Palloliiton asiantuntijat avaavat ajankohtaisia aiheita. Juttusarjan muut osat:
Kohti kovempaa vaatimustasoa – fyysinen valmennus suomalaisessa jalkapallossa (Joni Ruuskanen)
Uusi materiaalipankki tarjoaa lisäarvoa pelipaikkakohtaiseen harjoitteluun (Arttu Pitkäkangas ja Akan Okomoh)
Voittava käyttäytyminen – mitä se on ja onko Suomi siinä hyvä? (Peter Lundberg)
”Työhön pyrkivien tulee ymmärtää syy- ja seuraussuhteita” – pelianalyysiasiantuntija toimii valmennuksen apuna (Mauri Heinonen)
Viihdyttävämpää, kiinnostavampaa ja turvallisempaa – sääntömuutoksilla palvellaan peliä (Antti Munukka)
Huuhkajahuuma hurmasi suomalaiset – harrastajamäärät palanneet jo lähes vuoden 2019 tasolle, mutta vielä on tehtävää (Petri Selkee)
Opit käyttöön – Markku Kanerva kertaa EM-kisojen onnistumisia ja kehityskohteita
Suomalaisen jalkapallon suurin palapeli – Peter Lundström kertoo, miten otteluohjelmat syntyvät
Tyttömaajoukkueet lähtevät EM-karsintoihin päivitetyllä pelitavalla (Marianne Miettinen)
Palloliitto hyödyntää sosiaalista mediaa monipuolisesti – jutussa käytännön vinkkejä seuroille (Niko Kauppinen)
Maajoukkuemanagerit huolehtivat maajoukkueiden sujuvasta toiminnasta (Ville Sairanen ja Miina Tapaninen)
Poikamaajoukkueet hyvässä nosteessa – "Haluamme päästä jatkuvasti jatkokarsintoihin ja taistella lopputurnauspaikoista" (Juho Rantala ja Erkka V. Lehtola)