Professori Hannu Itkonen ja dosentti Arto Nevala luovat artikkelissaan katsauksen Suomessa tehtyyn yhteiskuntatieteelliseen jalkapallotutkimukseen.
Tämä artikkeli on julkaistu ensimmäisen kerran kesäkuussa 2020 osana Veikkausliigan, Kansallisen Liigan ja Miesten Ykkösen toteuttamaa Kauden tärkein ottelu -kampanjaa ja siihen liittyvää Kauden tärkein ottelu Exclusive -sisältöpakettia. Tutustu myös Palloliiton sivuilta löytyvään tutkimuspankkiin.
Vuonna 2005 julkaisimme yhdessä Harri Heinosen ja Jukka Korpelan kanssa Suomen urheiluhistoriallisen seuran vuosikirjassa artikkelin, jossa hahmottelimme lähtökohtia suomalaisen jalkapallotutkimuksen monipuolistamiselle. Totesimme tuolloin, että Suomen Palloliiton historia oltiin saamassa kansien väliin eli yksi palanen perustutkimusta oli valmistumassa. Linjasimme myös, millaisiin teemoihin yhteiskuntatieteellinen jalkapallotutkimus voisi jatkossa tarttua. Ensinnäkin näimme, että 1960-luvun jalkapalloilun ja laajemmin urheilukulttuurin murros olisi tutkimisen arvoinen ilmiö. Jalkapalloilun televisiointi sekä markkinallistuminen ja ammattimaistuminen muuttivat ratkaisevasti lajin kansainvälistä ja kansallista todellisuutta.
Toiseksi arvelimme rakenteellis-sosiaalisella tutkimuksella voitavan lisätä ymmärrystä siitä, miten lajin globalisoituminen on muuttanut ja muuttaisi Suomen kansallista, alueellista ja paikallista jalkapallo-organisaatiota. Esimerkiksi pelaajien liikkuvuudesta olisi hyödyllistä saada tutkittua tietoa, olihan liikkuvuus lisääntynyt räjähdysmäisesti 1990-luvun puolivälin jälkeen. Kolmanneksi jalkapallon kulttuurihistoriallisella otteella oletimme saatavan tietoa lajin tuotteistamisesta, kuluttamisesta ja vastaanotosta. Lisäksi oletimme kansainväliseen tutkimukseen perehtymisen avaavan kiinnostavia tutkimusaiheita suomalaistutkijoillekin.
Pohdintamme jatkuivat vuonna 2006 julkaisemassamme Liikunta & Tiede -lehden artikkelissa, jossa hahmottelimme suomalaisen jalkapalloilun kaudet ja peilasimme niitä urheilukulttuurin yleisempään muutokseen. Jalkapalloilun kausiksi hahmottuivat 1) rantautuminen Suomeen (1890–1907); 2) organisoitumisvaihe (1907–1945); 3) kansallinen jalkapallojärjestelmä (1945–1960); 4) määrällinen kasvu ja varhainen kansainvälistyminen (1960–1980-luvut); 5) globalisoituminen (1990–). Kunkin kauden erityispiirteiden esiin nostamisella kirjoitimme sekä lajihistoriaa että ohuesti myös jalkapallon kulttuurihistoriaa.
Vuonna 2007 ilmestyi toimittamamme teos Kuningaspelin kentät – Jalkapalloilu paikallisena ja globaalina ilmiönä. Artikkelikokoelman kirjoittamisen kantavana ideana oli havainto siitä, että jalkapallo oli harrastusmäärien lisäksi myös maapallon tutkituin urheilulaji. Kuningaspelin kenttien kirjoittajiksi saimme sekä kansainvälisesti ansioituneita jalkapallotutkijoita että suomalaisia lajista innostuneita kirjoittajia. Kirjassa esittäytyivät suomalaislukijoille englantilainen Dave Russell, saksalainen Dieter Jütting, espanjalainen Ramón Llopis Goig sekä ruotsalaiset Jonny Hjelm ja Bill Sund: kaikki ansioituneita ja arvostettuja jalkapallotutkijoita. Suomalaistutkijoiden seniorisarjaa edustivat professorit Ilkka Niiniluoto ja Antero Heikkinen. Sosiologi Harri Heinonen kirjoitti jalkapallon karnevalismista, vastarinnasta ja performatiivisuudesta, sekä kirjallisuudentutkija Marianne Roivas brittiläisistä jalkapallokirjoista. Heinosen väitöskirja suomalaisista Everton-faneista tarkastettiin vuonna 2005. Roivas puolestaan tohtoroitui 2009 kirjallisuussosiologisella väitöskirjallaan jäljittämällä jalkapallon merkityksiä englantilaisessa jalkapallokirjoituksessa. Muiden kirjoittajien tekstit perustuivat omakohtaiseen kiinnostukseen tai opinnäytetöihin.
Edellä mainitut väitöskirjat eivät ole jääneet Suomessa ainoiksi. Antti Nikander väitteli 2007 tohtoriksi tutkimuskohteenaan tehtäväsuuntautuneen motivaatioilmaston edistäminen miesten jalkapallojoukkueen valmennuksessa. Sami Kolamon vuonna 2014 tarkastettu väitöskirja pureutui Etelä-Afrikan MM-kisoihin ja FIFA:n vallankäyttöön osana suurkilpailujen organisointia.
Oma aherruksemme jalkapallotutkimuksen parissa on jatkunut opiskelijoita ohjaamalla ja artikkeleita kirjoittamalla (ks. Itkonen & Nevala 2012; Itkonen, Nevala & Giulianotti 2014; Isotalo, Itkonen & Nevala 2020). Jalkapalloon on paneuduttu lukuisissa pro gradu -tutkielmissa. Aiheina ovat olleet muun muassa paikallistason jalkapallokulttuuri, pelaajien muuttoliike, jalkapalloyleisöt sekä seuratoiminta. Erityisen merkittävää on ollut naisjalkapalloa koskevan tutkimuksen vilkastuminen. Naisten jalkapalloilun muutosta jäljitti ensimmäisenä liikuntasosiologian opinnäytetyössään Hanna Vehviläinen. Pro gradu -tutkielma jalostui Jalkapallo-Säätiön resursoimana kirjaksi. Tutkimuksessaan Vehviläinen osoitti naisjalkapalloilun kehittyneen globaalisti suosituksi lajiksi muutamassa vuosikymmenessä, kun miesten puolella muutos kesti lähes sata vuotta. Myöhemmin naisten jalkapalloilua on tarkasteltu osana Palloliiton toimintaa (Elenius) sekä analysoitu eroja Suomen ja Ruotsin välillä (Väisänen).
Toukokuun 13. päivä 2020 saimme lukea mediasta suomalaista tiede- ja samalla jalkapallohistoriaa. Mihaly Szerovay tuli valituksi Jyväskylän yliopiston ja Suomen Palloliiton yhteiseen työelämäprofessuuriin. Ansioitta jalkapalloprofessoriksi ei päästy. ”Misi” väitteli tohtoriksi vuonna 2018 vertailemalla suomalaisen ja unkarilaisen jalkapallon organisoitumista. Tämän jälkeen ura jatkui jalkapallotutkimuksen yliopistolehtorina Southamptonissa. Uuden professuurin toimenkuvassa keskeinen tehtävä on jalkapallotutkimuksen kehittäminen ja tutkijaverkostojen kokoaminen. Tämä luo erinomaiset edellytykset suomalaisen jalkapallotutkimuksen kehittämiselle, jossa työtä edelleen riittää, mutta pohjaakin on jo ehditty parissa vuosikymmenessä rakentaa.
Kirjoittanut: Hannu Itkonen & Arto Nevala
Lähteet:
Elenius, S. (2019). ”Alku on aina hankala ja siitä lähetään nousemaan”. Suomen Palloliiton rooli suomalaisen nais- ja tyttöjalkapalloilun kehittämisessä 1971–2009. Pro gradu -tutkielma, Itä-Suomen yliopisto.
Heinonen, H. (2005). Jalkapallon lumo – tutkimus suomalaisesta Everton-faniudesta. Atena. Jyväskylä.
Isotalo, K., Itkonen, H. & Nevala A. (2020). Miksi Suomesta tuli vuosikymmeniksi jääkiekko, mutta ei jalkapallomaa? (arvioitavana)
Itkonen, H. & Nevala, A. (2006). Suomalaisen jalkapalloilun kaudet ja urheilukulttuurin muutos. Liikunta & Tiede 6/2006.
Itkonen, H. & Nevala, A. (toim.) (2007). Kuningaspelin kentät. Jalkapalloilu paikallisena ja globaalina ilmiönä. Gaudeamus. Helsinki.
Itkonen, H. & Nevala, A. (2012). A popular game in Father Christmas Land? Football in Finland. Soccer & Society. Vol 13, 14/2012.
Itkonen, H., Nevala, A. & Giulianotti, R. (2014). Paikallisilta kentiltä kansainvälisille viheriöille – Suomalaisten naisjalkapalloilijoiden liikkuvuus. Teoksessa Urheilu ja sota. Suomen urheiluhistoriallisen seuran vuosikirja 2013–2014.
Kolamo, S. (2014). FIFAn valtapeli. Etelä-Afrikan jalkapallon MM-kisat 2010 keskitettynä mediaspektaakkelina. Nykykulttuurin tutkimuskeskuksen julkaisuja 116. Jyväskylä.
Lautela, Y. & Wallén, G. (2007). Rakas jalkapallo: 100 vuotta suomalaista jalkapalloa. TEOS. Helsinki.
Nevala, A., Heinonen, H., Itkonen, H. & Korpela, J. (2005). Lähtökohtia suomalaisen jalkapallotutkimuksen monipuolistamiselle. Teoksessa Taidetta ja tehdasurheilua. Suomen urheiluhistoriallisen seuran vuosikirja 2005.
Nikander, A. (2007). Tehtäväsuuntautuneen motivaatioilmaston edistäminen miesten jalkapallojoukkueen valmennuksessa. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja. Jyväskylä.
Roivas, M. (2009). Jalkapalloa kirjoittamassa – Jalkapallon merkityksiä uudessa englantilaisessa jalkapallokirjoituksessa. Joensuun yliopiston humanistisia julkaisuja 56. Joensuu.
Szerovay, M. (2018). Global and local interactions in football: Comparing the development paths of Finland and Hungary. Studies in sport, physical education and health 265. Jyväskylä.
Vehviläinen, H. & Itkonen, H. (2009). Mimmiliigasta maailmalle –Tutkimus suomalaisen jalkapalloilun muutoksesta. Ilias. Joensuu.
Väisänen, A. (2019). Vertaileva tutkimus naisten jalkapallon kehityksestä ja nykytilasta Suomessa ja Ruotsissa. Pro gradu -tutkielma, Jyväskylä yliopisto.
Työnsä jalkapalloprofessorina syyskuussa 2020 aloittanut Mihaly Szerovay esiintyy lauantaina 12.12. järjestettävillä Suomalaisen jalkapallon kehityspäivillä.